Valitettavasti! En kyllä ensi kesänä ota näin vähän lomaa keskellä kesää. Onneksi syyskuussa on kaksi viikkoa. Sitä odotellessa.
Sää suosi, todellakin. Lämpöä ja aurinkoa oli riittämiin ja vesi
lämmintä; ja lomaseura maailman parasta :). Viime kesän sään jälkeen tuntui hyvältä. Olin varautunut siihen, että öppiäisiä riittää, mutta ei ollut ensimmäistäkään hyttystä; eikä paarmaakaan. Ja se oli loistavaa! Kuvassa lukemat enimmillään viikon loman aikana.
Rannassa kasvoi muutama lumme ja pitihän niitä kuvata. Kaunis kukka kuin mikä! Ei vaan elä maljakossa, turha yrittää.
Ilo on silmälle ihan omalla paikallaan siinä missä kuuluukin olla. Suomen luonnossa tietääkseni kasvaa ainakin yhdessä paikassa luontaisesti vaaleanpunaisia lumpeita. Ne vasta kauniita ovat. Valitettavasti ihmiset repivät niitä ja yrittävät viedä omiin pihalammikoihinsa. Jalostetut saattavat elääkin, mutta luonnosta otetut tuskin.
Viikko meni nopeasti. Aamulla nukuttiin pitkään, lekoteltiin auringossa, uitiin ja saunottiin. Parhaimmillaan kolme kertaa päivässä. Heti aamusta ensimmäisen kerran ja se vasta on mukavaa. Kerran käytiin tanssimassa ja yhtenä päivänä kaupunkikierroksella. Lukemista kului ja ristikoitakin tuli täytettyä. Lomakakku leivottiin (tällä kertaa tiramisukakku) ja siitä riitti herkuteltavaksi monena päivänä. Mansikoita ja hyvää ruokaa. Se oli sellanen kahden kilon loma, heh.
Kaikki hauskuus kuitenkin loppuu aikanaan ja on palattava arkeen.
Kuivaa, lämmintä ja aurinkoista oli koko viikko, mutta kesäkukat olivat erinomaisessa kunnossa kotona. Kiitos kukankastelijan! Nurmikko meinasi vähän kärsiä, mutta ei pahasti. Yleensä lomalta on ihanaa palata kotiin, mutta nyt tuntui siltä, että olisi voinut olla pidempäänkin.
Kuva 20.7.2018.
